HISTORIAA
Herkkusuiden rikas Lihasula
Kaarinoiden Kangasalan merkittävimmät historialliset tilat ovat Kaarina Maununtyttären kartano Liuksialassa, Kaarina Hannuntyttären kartano Wääksyssä sekä talonpoikainen Lihasulan suurkartano.
Lihasulan kylä mainitaan jo Kangasalan ensimmäisessä veroluettelossa 1540. Kylän toisen talon isäntä oli Antti Heikinpoika Lihasuu. Nimi oli veronkantajien antama liikanimi ja sen arvellaan tarkoittavan vaurasta miestä, joka mielellään söi meheviä riistapaisteja.
30-vuotisen sodan aikana 1600 -luvulla tila varusti ratsumiehen sotaan. Ratsutilana Lihasulaa alettiin nimittää kartanoksi.
Isojaon aikaan v. 1769 kylässä oli neljä taloa: Eerola, Marttila, Seppälä ja Heikkilä. Lihasulan suurtila alkoi muodostua 1836, jolloin Juho Martinpoika Eerola osti Seppälän. Kymmenisen vuotta myöhemmin tilaan liitettiin Marttila ja Heikkilä, ja näin Vihtorin isä oli saanut haltuunsa koko kylän. Hänellä oli vielä viideskin talo, Kärkkään Sipilä, Sahalahdella.
Vihtori Peltonen (alkup. Eerola) syntyi 1867 suurten nälkävuosien aikaan. Isä kuoli seuraavana vuonna. Äiti, Anna Lihasula, hoiti mallikkaasti tilaa, kunnes Vihtori aikuistui ja osti tilan äidiltään vuonna 1888. Tänä päivänä Lihasula on Kangasalan kartanoista suurin.